Hepatiitin ABC
2020 helmi 08 By admin 0 comment

Hepatiitista on olemassa kolme erilaista muotoa: A-, B- ja C-hepatiitti. Näistä jokainen eroaa toisistaan jonkin verran. Tämän artikkelin avulla tutustut hepatiitin ja sen erilaisten muotojen perusteisiin.

Mikä ihmeen A-hepatiitti?

A-hepatiitti on hepatiitin tarttuvin muoto. Samalla se on hepatiitin kaikista harmittomin muoto. A-hepatiitin voi saada esimerkiksi ruuasta. Sen voi saada myös esimerkiksi ulosteiden tai likaisten käsien kautta. Tämä hepatiitin muoto on erityisen yleinen maissa, joiden hygieniataso ei ole kovin korkea.

A-hepatiitti saattaa oireilla esimerkiksi ruokahaluttomuutena, kuumeiluna tai pahoinvointina. Sen vuoksi silmistä ja ihosta saattaa tulla keltaiset. Yleensä A-hepatiitti paranee ilman hoitoa ja A-hepatiitin sairastaminen saa aikaan immuniteetin. Kun olet parantunut A-hepatiitista, olet jälleen valmis ryhtymään piha- ja puutarhatöihin. Hyvät välineet, kuten klapisäkit, löydät Kellfri-verkkokaupasta. Näppärä ja edullinen klapisäkki auttaa sinua keräämään esimerkiksi puut näppärästi yhteen paikkaan. Näin siistit esimerkiksi irto-oksien täyttämän pihan hetkessä.

Mikä ihmeen B-hepatiitti?

B-hepatiitti onkin jo kinkkisempi vastus kuin A-hepatiitti. Se tarttuu veren ja suojaamattoman seksin välityksellä. Esimerkiksi käytetyt neulat ja ruiskut voivat välittää B-hepatiittia. Virus itää noin 3 kuukautta ja ensioireina altistuneella henkilöllä voi esiintyä esimerkiksi ihottumaa, vatsakipua tai pahoinvointia. Myös B-hepatiitti voi tehdä ihosta ja silmistä keltaiset.

B-hepatiitti on hepatiiteista yleisin. Noin 250 miljoonaa ihmistä kantaa B-hepatiittivirusta. Erityisen paljon hepatiitti B -virusta esiintyy Kaakkois-Aasiassa, Amazon-joen alueella Etelä-Amerikassa ja trooppisessa Afrikassa. Suomessa B-hepatiitti on kuitenkin harvinainen. Monelle A- tai B-hepatiitti onkin ikävä matkamuisto, jota vastaan kannattaa suojautua etukäteen rokotteella.

Yleensä tämäkin hepatiitti paranee itsestään, mutta osa tartunnan saaneista voi kuitenkin jäädä B-hepatiittiviruksen kantajiksi. Myöhemmin tästä saattaa aiheutua niinkin ikäviä seurauksia kuin maksasyöpä tai -kirroosi. Suomessa maksasyöpä on onneksi vielä aika harvinainen ja se on huomattavasti yleisempi miehillä kuin naisilla. Maksakirroosi muiden maksasairauksien ohella on merkittävä maksasyövän aiheuttaja. Maksakirroosi sen sijaan on Suomessakin yleistynyt sairaus, johon kuolee maassamme yli 500 henkilöä vuosittain. Sairauden yleistyminen on ollut voimakasta, sillä sairauteen liittyvät kuolemantapaukset ovat kolminkertaistuneet 40 vuodessa.

Mikä ihmeen C-hepatiitti?

Yleisesti C-hepatiitin katsotaan olevan vaikein hepatiitin muodoista. Se nimittäin kroonistuu usein ja aiheuttaa helposti vakavia seuraamuksia. C-hepatiitti leviää veren välityksellä. Sitä esiintyykin eniten suonensisäisten huumeiden käyttäjillä. Alussa C-hepatiittitartunta ei läheskään aina aiheuta oireita, mikä lisää sairauden haastavuutta. Henkilöt, jotka ovat saaneet C-hepatiittitartunnan, ovat suurentuneessa riskissä sairastua maksasyöpään ja -kirroosiin. Hepatiitti C -tartunnan on todettu olevan riskitekijä myös aivoverenvuotojen ja sydänkohtausten osalta. Erityisen paljon kärsimystä hepatiitti C -infektiot aiheuttavat köyhien ja keskituloisten maiden asukkaiden keskuudessa.

Tämä on hepatiiteista ainoa, johon ei ole vielä ehkäisevää rokotetta. Rokotteen keksimisen toivotaan kuitenkin olevan jo lähellä. Rokote olisikin toivottu turva, sillä arvioiden mukaan noin 350 000 henkilöä kuolee vuosittain hepatiitti C -tartunnan vuoksi. Tämän lisäksi arvioiden mukaan noin 170 miljoonaa henkilöä sairastaa sellaista kroonistunutta sairautta, joka on hepatiitti C -viruksen aiheuttama. Tutkijoiden mukaan ilman rokotteen nopeaa kehittelyä, C-hepatiitti saattaa tappaa ensi vuosisadan aikana enemmän ihmisiä kuin pelottavana pidetty AIDS. Rokotetta on jo ehditty testata apinoilla ja hiirillä.