A-hepatiittia ja B-hepatiittia ei tavata Suomessa läheskään yhtä paljon kuin muualla maailmassa, jossa niitä pidetään kohtalaisen yleisinä viruksina erityisesti tietyillä alueilla. Toisin kuin esimerkiksi hepatiitti C:n kohdalla, A- ja B-hepatiitilta on mahdollista suojautua rokotuksella. Hepatiitti B -rokotuksen voi ottaa kuka tahansa. Hepatiitti A -rokotuksen voi ottaa kuka tahansa alle 1-vuotiaita lukuunottamatta. Rokottautuminen onkin varsin järkevää, mikäli on aikeissa matkustaa alueelle, jossa tautiriski on verrattain suuri. Tätä suosittelee myös maailman terveysjärjestö WHO. Molempia viruksia vastaan on oma rokotteensa, mutta suositumpi vaihtoehto on yhdistelmärokote, joka suojaa molemmilta viruksilta. Se tulee ottaa viimeistään 4 viikkoa ennen matkaa. Hepatiitti A voi tarttua herkästi…

  Hepatiitti D on niin ikään yksi hepatiittityypeistä. Sen aiheuttajana on D-hepatiittivirus. Tähän virustyyppiin ei altistu henkilö, jolla ei ole jo ennestään B-hepatiittia. Tämä johtuu siitä, että B-hepatiittiviruksen olemassaolo elimistössä on edellytys sille, että D-hepatiittivirus pääsee leviämään elimistöön. D-hepatiittivirus siirtyy ihmisestä toiseen verikontaktissa tai seksuaalisessa kanssakäymisessä, mikäli sukupuoliyhteydessä ei ole käytetty suojaavaa ehkäisyä. Useimmiten HDV:hen sairastuu kuitenkin huumeita käyttävä henkilö, joka erehtyy pistämään itseään “likaisella neulalla. Suomessa D-hepatiittia ei tavata kovinkaan usein, mutta esimerkiksi joissain osissa Itä-Eurooppaa, Välimeren alueen maissa sekä Lähi-Idässä, Etelä-Amerikan pohjoisosan maissa ja päiväntasaajan eteläpuolisessa Afrikassa se on huomattavasti tavallisempi tauti. Suomessa D-hepatiitti todetaan vain muutamalla henkilöllä…