Hepatiitti-sanalla tarkoitetaan itse asiassa kaikenlaisia maksatulehduksia. Arkikielessä sana on kuitenkin vakiintunut kuvaamaan virusperäistä maksatulehdusta, joita on viisi erilaista tyyppiä: A-, B-, C-, D- ja E-hepatiitti. Nämä ovat siis kaikki hiukan toisistaan poikkeavia ja niiden tartuntaan, ehkäisyyn ja hoitoonkin on hiukan erilaisia toimenpiteitä, joista kerromme myöhemmin lisää. Hepatiitti A ja B ovat esimerkiksi rokotteilla ehkäistäviä tauteja ja niitä vastaan suositellaankin ottamaan rokote tiettyihin maihin matkatessa.
Hepatiitti, mikään sen muodoista, ei tartu tuosta vaan, vaan yleensä tarvitaan limakalvokontakti. Jos taloudessa elää hepatiittipositiivinen, kannattaa asukkaiden pitää hammasharjat ja muut hygieniavälineet kuitenkin erillään. Ei hepatiitti tartu myöskään esimerkiksi saunan lauteilta, sohvalta tai muilta huonekaluilta, vaikka kodin pinnat toki kannattaa pitää puhtaana erityisesti silloin, jos iho sattuu olemaan rikki. Huonekalujen materiaalilla ei silti ole suurempaa merkitystä, sillä vaikkapa furniturebox -verkkokaupasta löytyy puhdistustuotteita monenlaisille pinnoille.
Rokote A- ja B-hepatiittia vastaan
A- Ja B-hepatiittia vastaan voi suojautua rokotteella. Myös esimerkiksi kylmien ruokien, jääkuutioiden ja juomaveden kautta saattaa saada A-hepatiitin, kun taas B-hepatiitin lähteenä on usein joko lävistys- tai tatuointineula, seksikumppani tai jonkin muu ihokontakti. Molempia vastaan voi kuitenkin hankkia rokotteen, joko vain toiselta suojaavan tai molemmilta suojaavan yhdistelmärokotteen. Suomessa kumpikaan ei ole yleinen, mutta esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa yleisyys on suurempaa, joten erityisesti näihin maailman kolkkiin matkustaessa rokote kannattaa ottaa.
Jos käy niin, että A- tai B-hepatiittitartunnan kuitenkin saa, on hoito molemmissa oireen mukaista. Ne usein rauhoittuvat itsestään ja virus poistuu elimistöstä. Erityisesti hepatiitti B voi kuitenkin jäädä elimistöön krooniseksi.
Hepatiitti C – ehkäisy ja hoito
HCV eli C-hepatiitti on oikeastaan yksinomaan ihmisveren kautta tarttuva maksainfektio. Suomessa sen kantajia ei ole lainkaan niin paljon kuin esimerkiksi Aasiassa ja sen kantajista suuri osa on ruiskuhuumeiden käyttäjiä. Tätä hepatiittityyppiä voi siis tietysti ehkäistä sillä, että pysyttelee kaukana sellaisista tilanteista, joissa C hepatiitti positiivisen verta voisi mahdollisesti päästä omaan verenkiertoon. Huumeidenkäyttäjien ruiskujen vaihto ja kierrätys ovat myös osa hepatiitti c:n ehkäisyä.
Tämän hepatiittimuodon hoito tapahtuu interferoni-ruiskeilla ja hoito suunnitellaan erikoissairaanhoidossa. Tähänkään hepatiittivirukseen ei siis ole yhtä tiettyä täsmälääkettä.
Muut hepatiitit
Muut hepatiittitartunnat eli hepatiitti D ja E, ovat hiukan jo edellä kuvailtujen virustyyppien kaltaisia. Keskenään ne ovat kuitenkin varsin erilaisia. D-hepatiitti tarttuu usein yhdessä B-hepatiitin kanssa ja se tarttuu vain veren välityksellä. Siihen tehoavaa hoitoa ei ole ainakaan vielä löydetty. E-hepatiitti on puolestaan A-hepatiitin tapaan suun kautta tarttuva. Sen voi siis saada vaikkapa saastuneesta vedestä. Sen hoito on oireen mukaista ja se poistuu elimistöstä itsestään.