Hepatiitti on sairaus, jossa hepatiittiin sairastunut kärsii maksasolujen tulehduksesta. Kyseessä on tavallista elämää rajoittava tauti, joka voi edetä kirroosiksi tai jopa maksasyöväksi. Sana “hepatiitti” on peräisin muinaisesta kreikankielisestä sanasta “hepar”, joka tarkoittaa maksaa. Sanaa on jatkettu latinan kielestä peräisin olevalla sanalla “itis”, joka tarkoittaa inflammaatiota eli tulehdusta.
Erilaiset hepatiittivirukset ovat yleisin hepatiitin aiheuttaja, mutta myös monet muut tulehdukset, myrkylliset aineet kuten alkoholi ja tietyt lääkkeet ja huumausaineet, sekä vastustuskykyä heikentävät sairaudet voivat olla syypäitä hepatiitin puhkeamiseen. Hepatiittiviruksia on olemassa useita erilaisia, tarkalleen ottaen viittä eri tyyppiä. Näitä ovat A-hepatiitti, B-hepatiitti, C-hepatiitti, D-hepatiitti ja E-hepatiitti. Vaikka kaikki näistä hepatiitin eri tyypeistä aiheuttavat maksatulehduksia, on niiden välillä kuitenkin merkittäviä eroja. Aivan erityisesti B- ja C-tyypin hepatiitit ovat ongelmallisia, sillä ne johtavat usein krooniseen sairauteen ja ovat suurimpia syypäitä maksakirroosin ja syövän syntymiseen. Hepatiitti voi parhaimmassa tapauksessa parantua itsestään ilman minkäänlaisia myöhemmin esiintyviä seurauksia, mutta pahimmillaan se voi johtaa maksan arpeutumiseen ja muihin sairauksiin. 
Akuutti hepatiitti kestää yleensä alle kuusi kuukautta, kun taas krooninen hepatiitti on huomattavasti pitkäkestoisempi.
Arviolta noin 250 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa sairastaa C-hepatiittia. Vieläkin yleisempi on B-hepatiitti, jonka kantajia arvioidaan olevan maailmalla peräti 300 miljoonaa henkeä. Jotkut hepatiitin muodot voivat olla tarttuvia, mutta toiset taas eivät. Alkoholi, erilaiset lääkkeet ja muut kemikaalit saattavat aiheuttaa haittaa maksalle ja saada aikaan turpoamista. Jollain saattaa olla esimerkiksi perinnöllinen terveysongelma tai aineenvaihduntahäiriö, kun taas joku toinen saattaa kärsiä maksan vahingoittumisesta ja turpoamista ylipainosta johtuen. Tällaiset tapaukset ovat sinänsä muiden kannalta harmittomia, sillä niiden ei ole mahdollista tarttua ihmisestä toiseen.
Akuutti tulehdus voi olla ainakin alkuvaiheissa jopa täysin oireeton tai sen yhteydessä saattaa esiintyä hyvin huomaamattomia o
ireita, mutta yhtä lailla oireisiin voivat kuulua esimerkiksi ihon ja silmien värin kellertyminen, tummentunut virtsan väri, huomattavan suuri ja jatkuva väsymyksen tunne, pahoinvointi, yleinen epämukava olo, vähentynyt ruokahalu, oksentelu ja erilaiset kivut vatsan alueella. Muita mahdollisia oireita ovat lihas- ja nivelkivut, korkea kuume (vähintään 38 astetta), epätavallisen vaalea tai harmahtava ulosteen väri ja kutiava iho. On huomionarvoista, että oireita voi alkaa ilmaantua hepatiittiin sairastuneella noin 15 ja 180 päivä välillä sen jälkeen kun tartunnan on saanut itselleen.
Pitkittynyt eli krooninen hepatiitti ei välttämättä myöskään oireile ainakaan sairauden alkuvaiheissa mitenkään erityisesti, kunnes maksa lakkaa yhtäkkiä toimimasta normaalisti. Maksa on elimistössämme äärettömän tärkeä sisäelin, joka käsittelee ravintoaineita, tuottaa hormoneja, varastoi A-, D-, K- ja B12-vitamiineja sekä mineraaleja, säännöstelee glukoosin määrää veressä ja suodattaa verta, tuottaa valtaosan elimistömme kolesterolista, hajottaa punasoluja, tuottaa virtsaa ja taistelee erilaisia tulehduksia vastaan. Kun maksa turpoaa tai vahingoittuu hepatiittiin sairastumisen myötä, vaikuttaa se myös maksan toimintaan merkittävästi. Kroonista hepatiittia ei välttämättä kuitenkaan edes tunnisteta sairauden alkuvaiheissa, ennen kuin se huomataan esimerkiksi verikokeiden yhteydessä. Ajan kuluessa ja sairauden edetessä krooninen hepatiitti voi aiheuttaa esimerkiksi kellertävää ihonsävyä, turpoamista jaloissa, nilkoissa ja jalkaterässä, sekavuuden tunnetta, oksentelua ja verta ulosteessa.